Muuttajakysely: Luonto ja positiivinen ilmapiiri ovat tärkeimmät asuinpaikan valintakriteerit Pohjois-Savoon muuttaneilla

Pohjois-Savoon muualta muuttaneilla asuinpaikan valintakriteereinä korostuvat luonto, positiivinen ilmapiiri ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet. Näiden lisäksi työikäisillä ja varsinkin nuoremmilla vastaajilla muuton taustalla vaikuttaa työ- ja opiskelupaikka sekä vanhemmilla vastaajilla terveydenhuoltopalvelut.

Sopivan työpaikan löytyminen on yleisin syy Pohjois-Savosta poismuuttoon huolimatta siitä, että alueella viestitään laajalti työvoimapulasta. Poismuuttajat ovat tyypillisesti nuorehkoja (25-29 vuotiaita) yksineläjiä, joille poismuuton ensisijainen syy on työ- tai opiskelupaikka. Alueelle muuttaneet ovat puolestaan tyypillisemmin melko iäkkäitä (yli 60 vuotiaita), eläkkeellä olevia kahden hengen talouksissa eläviä henkilöitä, joiden muuton syynä korostuu paluumuutto eläköitymisen myötä.

Tiedot käyvät ilmi Future Savo –hankkeen tilaamasta, Feelback Oy:n toteuttamasta muuttajakyselystä. Tutkimuksen näytteenä oli vuosina 2015-2018 Pohjois-Savon kuntiin sekä Pieksämäelle ja Joroisiin muuttaneet ja näistä kunnista poismuuttaneet täysi-ikäiset henkilöt. Alueelle muuttaneita ja poismuuttaneita haastateltiin 500 henkilöä molemmista ryhmistä, haastatteluja toteutettiin siis yhteensä 1000 kappaletta.

Muuttoliikkeen suunta

Savoon suuntautuu yksittäisistä kunnista eniten muuttoliikettä pk-seudulta (16 %, Helsingin osuus 9 %), sen jälkeen Joensuusta, Jyväskylästä, Mikkelistä, Oulusta ja Tampereelta (n. 5 %). Savosta muuttaneita vetää voimakkaimmin puoleensa pk-seutu (23 %) ja Jyväskylä (12 %).

Kyselyn mukaan valtaosa Savoon suuntautuvasta muuttoliikkeestä kohdistuu Kuopioon (61 % vastaajista). Seuraavaksi eniten muutetaan Varkauteen, Siilinjärvelle, Pieksämäelle ja Iisalmeen (n. 5 %). Samat kunnat nousevat kärkeen myös poismuuton osalta ja Kuopio on tässäkin selkeä ykkönen 53 %:n osuudellaan. Puolet Savoon muuttaneista ei ole asunut alueella aiemmin. ”Ensikertalaisia” on sitä enemmän, mitä nuorempi ikäryhmä on kyseessä (18-24 v: 77 %… 60+ v: 36 %).

Nykyisen ja entisen asuinalueen suosittelu

Kysyttäessä kuinka todennäköisesti nykyistä ja entistä asuinseutua suositeltaisiin, saatiin seuraavanlaisia vastauksia:

Kysymysten asteikko: 0-10, missä 0 = erittäin epätodennäköisesti, 10 = erittäin todennäköisesti * NPS-indeksi, ”Net Promoter Score” eli ”nettosuosittelijaindeksi” lasketaan vähentämällä Suosittelijoiden (arvosanat 9-10) prosenttiosuudesta Kriittisten (arvosanat 0-6) prosenttiosuus.

Pohjois-Savoon muuttaneet siis suosittelisivat nykyistä asuinseutuaan todennäköisemmin kuin alueelta poismuuttaneet suosittelisivat uutta asuinseutuaan. Samoin poismuuttaneet suosittelisivat entistä asuinseutuaan Pohjois-Savossa hieman todennäköisemmin kuin alueelle muuttaneet suosittelisivat entistä asuinseutuaan.

Pohjois-Savoon muuttaneista 29 % kokee, että asuinseudulta puuttuu jotain palveluja. Avoimissa kommenteissa toivotaan paikkakunnalle mm. lisää kauppoja, erikoisliikkeitä, ravintoloita, harrastusmahdollisuuksia ja parempia kulkuyhteyksiä.

Muuttosuunnitelmat

Joka neljäs Pohjois-Savoon muuttaneista suunnittelee muuttoa nykyiseltä asuinpaikkakunnalta lähimmän viiden vuoden aikana. Ikä korreloi vahvasti muuttoaikeiden kanssa – 18-24-vuotiaista yli puolella (56 %) ja 25-29-vuotiaistakin 43 %:lla on suunnitelmissa muuttaa pois viiden vuoden kuluessa, mutta yli 30-vuotiaista enää keskimäärin joka kuudennella. Naiset ovat miehiä todennäköisempiä poismuuttajia.

Pohjois-Savosta poismuuttaneista lähes joka toinen pitää paluumuuttoa mahdollisena; muutto on toiveissa, harkinnassa tai jo suunnitteilla. Mitä vanhempi vastaaja, sitä pysyvämmin muutetaan muualle. Alle 30-vuotiaat ovat potentiaalisinta ikäryhmää takaisinmuuton kannalta.

Johtopäätöksiä

”Tutkimus antaa hyviä suuntaviivoja Future Savo –hankkeen toimien kohdentamiseen”, toteaa projektijohtaja Paula Zacharov. ”Koska alueelta muutetaan pois työn ja opintojen perässä, on tietoisuutta mahdollisuuksista edelleen lisättävä myös alueen sisällä – tosin kohtaanto-ongelmaakin varmasti on”, Zacharov jatkaa.

”Positiivinen havainto on, että poismuuttaneiden nuorien ikäluokkien (18-39 vuotiaat) sekä lapsiperheiden keskuudessa on runsaasti kiinnostusta paluumuuttoon; he ovat siis otollinen kohderyhmä hankkeen toimenpiteille. Työn tai opiskelupaikan löytyminen sekä niiden tarjonnan runsaus on keskiössä muuttopäätöksiä tehdessä; hankkeen toimia on suunnattava erityisesti avoimista työpaikoista tiedottamiseen sekä piilotyöpaikkojen esiin nostamiseen. Tietoa alueen työpaikoista on hankkeen toimesta levitetty esim. olemisenvapaus.fi –kampanjan kautta sekä rekrytointimessuilla ja muissa tapahtumissa.

Palvelut kuten päivähoito, peruskoulupalvelut, harrastusmahdollisuudet sekä luonto ja positiivinen ilmapiiri nousevat myös korkealle paikkakunnan valintakriteereissä, joten nämäkin asiat nostetaan esiin markkinointiviestissä sekä kehitteillä olevassa ”Welcome to Savo” –muuttajapalvelussa. Yhteistyö kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa näiden asioiden kehittämiseksi ja niistä tiedottamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, ja heitä samoin kuin työnantajia kutsutaankin nyt laajana rintamana mukaan ”Olemisen vapaus” –roadshowlle toukokuussa. Lisätietoa löytyy osoitteesta: www.futuresavo.fi/ajankohtaista.”
www.futuresavo.fi

Hankkeen hallinnoija/päätoteuttaja: Iisalmen kaupunki
Osatoteuttajat: Kuopion Kaupunki, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Navitas Kehitys Oy
Rahoittajat: Pohjois-Savon liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), valtio ja alueen kunnat.
Lisätietoja: Paula Zacharov, Projektijohtaja, Iisalmen kaupunki,
p. 050 484 9155, paula.zacharov@iisalmi.fi