Kun aloin kaivata muutosta työhön ja nähdä vaihtoehtona paluun kotiseudulle, se sai aikaan tiukkaa puntarointia. Niinpä kysyin itseltäni:

  • Olisiko yli 10 vuoden aikana rakennetuista sosiaalisista verkostoista etääntyminen riski, askel kohti yksinäisempää jokapäiväistä elämää?
  •  Olisiko tutusta, suuresta työnantajasta ja toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta luopuminen järjetöntä, vaikkei työnantaja taipunutkaan etätyöhön?
  • Löytyisikö kotiseudulta inspiroivia töitä ja harrastuksia?
  • Viihtyisivätkö lapset?
  • Olisiko minulla annettavaa kyläyhteisölle, kuten monella kunnioittamallani muuttajalla oli inspiroivine ideoineen ollut?

Toisaalta paikkakunnan vaihtaminen oli minulle tuttua opintojen aikana Savosta Lappiin, Lapista Keski-Suomeen ja ympäri, aina viihtyen siellä missä asuin – miksen siis viihtyisi tutussa ympäristössä?

Kun aloin seurata synnyinseutuni avoimia työpaikkoja aktiivisesti, omaa osaamistakin tuli katsottua avarammin silmin. Yhdessä tehtävässä oppisin eniten uutta, toisessa työskentelisin itselleni uuden asiakasryhmän kanssa ja niin edelleen.

Mikä tekee Sonkajärvellä asumisesta hyvää? Sen kertoo Sonkajärven kunnan video. Videon ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Sonkajärven lukiolaiset.

Rohkea veto!

Avattuani muuttopäämäärääni ystäväpiirissä, kommentit olivat pääasiassa hämmästyneitä, myös rohkaisevia, osin jopa ihailevia. ”Rohkea veto” tuli useammasta suusta ja mietin, miten niin rohkea? Rohkeudesta kirjoittaa kiinnostavasti esim. Sanna Wenström LinkedInissä. Rohkeus on Wenströmin siteerauksen (Peterson ja Seligman 2004) mukaan osa luonteenlujuutta, johon myös sinnikkyys, rehellisyys ja innostus kuuluvat. Peterson & Seligman määrittelevät rohkeuden luonteenlujuuden ”vapaaehtoiseksi toiminnaksi riskialttiissa olosuhteissa jonkin itselle tai muille arvokkaan asian saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi, vaikka lopputulos olisi täysin epävarma”. ”Rohkeuden hyveen alle sijoittuvat emotionaaliset vahvuudet, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen ulkoisten ja sisäisten esteiden kohdatessa.” On siis poistuttava mukavuusalueelta ja kohdattava epävarmuutta. Rohkeus edellyttää arviointikykyä, näkökulman ottamista ja oikeaa tietoa, kuten Vainio (2017) kiteyttää. Arviointia ja valintoja teemme arvojemme pohjalta. Aikaisemmat kokemuksemme vaikuttavat näkemyksiimme, siihen, millaisia mahdollisuuksia näemme ja kuinka ennakkoluulottomasti uskallamme lähteä uuteen.

Olen täysin samaa mieltä Wenströmin (2019) kanssa siitä, että ”rohkeuden puute voi estää meitä tekemään asioita tai elämään sellaista elämää, jota oikeasti toivomme. Uralla rohkeutta tarvitaan omannäköisten valintojen tekemiseen. Joskus se on luopumista tutusta, varmasta ja turvallisesta tai vastoin yleistä mielipiteitä tai muiden odotuksia toimimista.” Kyllä, ehkä näistä näkökulmista muutto oli rohkea veto.

Mitä sitten tapahtui?

Työnhaun ja muuton seurauksena työhön tuli uusia sisältöjä ja sain uusia verkostoja, vapaa-ajalla tulin kutsutuksi mukaan yhteisöihin, joita en tullut etukäteen ajatelleeksi. Muutto lapsuudenkotiin, tuttuun ympäristöön, tuntui vähentävän montaa stressiä: kyläyhteisö tuli tykö pyytämättä, naapurisuhteet aktivoituivat vanhasta muistista, harrastukset löytyivät kävelymatkan päästä, pysäköintihaasteet hävisivät ja liian kalliin vuokran maksaminen loppui. Uudessa vanhassa ympäristössä käveli vastaan monta kaveria ja tuttua, joiden kohtaamiset aktivoivat yllättäväänkin yhteistyöhön tai harrastuksiin, jotka olivat kiireessä painuneet unholaan. Omalla kohdallani esimerkiksi paluumuuttajien grafiikkapäivään tai omaan aikuinen – lapsi –liikuntaryhmään – pienillä kylillä kun on asennoiduttava tekemään itse, ellei valmista tarjontaa ole.

Tuoko paluumuutto onnea? Se jää jokaisen kokeiltavaksi. Tutkimusten mukaan oman elämän hallinta on yhteydessä onneen, samoin innostus ja toivo. Jos kaipaat muutosta ja näet synnyinseudun tarjoavan sinulle riittävän tulotason innostavassa työssä, mielekkäät harrastukset ja aktiivisen elämän, niin kannattaa kokeilla.

Mari Holopainen

Kirjoittaja on 23:n vuoden jälkeen synnyin kuntaansa palannut matkailu- ja kulttuuripuolen sekä projektityön osaaja, joka on toiminut Future Savo –hankkeen vetäjänä Iisalmessa syyskuusta 2019.

Lähteitä:

Wenström, S. (2019). Luonteenvahvuudet blogisarja. LinkedIn

Vainio, O. (2017). Hyveet. Johdatus hyveajatteluun. Helsinki: Viisas elämä.

Erkko, A. 30.6.2018. Kauppalehti: Haluatko lisätä onnellisuuttasi? Suomalainen onnellisuusprofessori kertoo millä keinoilla onnistut. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/haluatko-lisata-onnellisuuttasi-suomalainen-onnellisuusprofessori-kertoo-milla-keinoilla-onnistut/f2e521a3-fb42-3a0a-8c8e-bbb4e016c430